Istuimella tai työalustalla tärinä vaikuttaa tavallisesti kehon niveliin ja siksi esimerkiksi työkoneita ajavien selän kipeytyminen on hyvin yleistä. Tällaista tärinää esiintyy esimerkiksi trukin kuskinpenkillä tai traktorin ajoistuimella, joissa usein kuljettajan selän kiertyvät asennot vielä tehostavat tärinän haitallisia vaikutuksia. Kokopäivän ajettavat työvälineet varustetaan yleensä hyvillä, pystysuuntaista värähtelyä vaimentavilla, joustavilla istuimilla. Niillä istumisen pitäisi olla turvallista, mutta aika vaikea sellaisilla istuimilla on poistaa vaakasuuntaista tärinää, jota esimerkiksi selkä ei paljoakaan siedä. Sivusuunnassa tärinää syntyy vaikkapa jyrkkiä kaarroksia tehtäessä tai kuoppiin ajettaessa ja edestakaista tärinää taas koneen nyökkiessä tai jarrutuksissa.
Koko kehoon kohdistuva tärinä, tuttavallisemmin kehotärinä, ei tarkoita kehon itsensä tärisemistä horkassa, vaan se liittyy aina johonkin ulkopuoliseen tärinälähteeseen, johon keho on kosketuksissa. Kehotärinä ei varsinaisesti ole minkään työperäisen sairauden aiheuttaja, mutta se on kuitenkin haitta, jonka esiintyvyyteen on syytä kiinnittää huomiota. Tällaista tärinää on kovin vaikea arvioida ilman mittauksia, sillä keho ei heti reagoi saamaansa kohteluun, vaan kipu tulee aina vähän viiveellä. Kun välitöntä syy-yhteyttä ei ole, ei kipuja kokeva välttämättä tiedosta, että juuri tärinä voisi olla sen merkittävä aiheuttaja.
Haitallisen voimakkaan tärinän rajat on määritetty eurooppalaisen käytännön mukaan EU-työolodirektiivissä, josta ne on tuotu kansalliseen lainsäädäntöömme valtioneuvoston asetuksena VNA 48/2005. Koska keho reagoi tärinän eri suuntiin ja taajuuksiin eri tavoilla, on myös haitallisen altistuminen rajat erilaiset eri suunnissa. Näin ollen pelkkä yhden suunnan värähtelyanalysaattori ei anna oikeaa kuvaa tärinän vakavuudesta. Nykyaikaisissa, tärinäaltistumista mittaavissa laitteissa kolmisuuntaiset tärinäkiihtyvyyssignaalit muokataan jokaiselle suunnalle niin, että lukemia voi verrata varsin helposti annettuihin rajoihin. Myös tärinän aikahistoria tulee näissä mittareissa talteen, jolloin on helpompi tunnistaa, milloin haitallisimmat tärinät esiintyvät. Kun tiedetään, millainen tärinä milloinkin syntyy, voidaan myös toimia niin, että haittoja ei pääse syntymään.
MIP Electronics Oy on suomalainen erikoismittalaitteita edustava yritys, jonka valikoimista on saatavilla maailman nykyaikaisimmat tärinäaltistumisen mittalaitteet. Järjestämme myös mittaamista ja altistumisen arviointia käsitteleviä koulutuksia ja yrityskohtaisia opastuksia tarpeen mukaan.
Katso oheinen koulutuksemme – tulevat koulutuspäivät ovat vielä auki mutta sisältö on suurin piirtein ohessa:
Tärinäaltistumisen mittaus ja arviointi
