Vaikka melusta paljon puhutaan ja siitä valitetaan, meluhaitat ovat pysyneet jatkuvasti kärjessä työolokyselyissä, eikä parannusta kokemuksissa ole juurikaan näkynyt.
Tilastot kertovat karun totuuden ja silti melu jää usein hoitamatta. Ei siksi, ettei sitä koeta ongelmaksi, vaan siksi, ettei tiedetä, mitä sille pitäisi tehdä.
Tilastot 1977 vs. 2023
Tilastokeskuksen työolotutkimuksia on tehty vuodesta 1977 lähtien. Vertailu paljastaa, että meluhaitat eivät ole merkittävästi vähentyneet vuosikymmenien aikana:
Tilastokeskus, Työolotiedustelu 1977:
- 52 % työllisistä koki melua työssään
- 25 % koki melusta melko paljon tai erittäin paljon haittaa
Tilastokeskus, Työolotutkimus 2023:
- 44 % työllisistä raportoi meluhaitoista
- 19 % ilmaisi melusta olevan paljon tai melko paljon haittaa
Työelämä on muuttunut paljon vuosien mittaan, mutta melusta kärsitään edelleen miltei yhtä paljon kuin ennenkin.
1. Niin kauan kuin melu on vain mielipide, muutos ei ole mahdollinen
Tärkein tieto mielipiteen todentamiseen saadaan mittaamalla. Jotta mittauksella saatava tieto vastaisi sovittuja tai säädettyjä rajoja, on mittaajalla oltava:
- Riittävä kyky saada luotettavia mittaustuloksia
- Taito arvioida tulosten vastaavuutta sovittuihin tai säädettyihin rajoihin
- Kunnolliset välineet mitata sekä ymmärrys välineen tuottaman tiedon oikeellisuudesta
2. Haitan kokemus ja terveydellinen altistuminen ovat eri asioita
Akustiikan sanaston mukaan melu on tarpeeton tai haitallinen ääni. Tästä kaksijakoisesta määritelmästä seuraa tärkeä erottelu:
Tarpeeton ääni → Koettu haitta:
- Korostaa melusta koettua haittaa, vaikka itse äänen voimakkuus olisi täysin turvallista kuulon kannalta
- Vaihteleva melu voi tehdä rauhattomaksi, häiritä ja ärsyttää, vaikka voimakkuus olisi hyvinkin pieni
- Tätä haitan kokemista on mittauksin vaikea todentaa
Haitallinen ääni → Terveydellinen riski:
- Selkeimmin näyttäytyy pitkään jatkuneesta melualtistumisesta johtuvina työperäisinä meluvammoina
- Satoja uusia meluvammatapauksia tilastoidaan joka vuosi meluntorjuntaohjelmista ja kuulonsuojauksesta huolimatta
Meluhaitan kokeminen ja melulle altistuminen eivät ole verrannollisia keskenään. Molemmat ovat todellisia ja molemmat vaativat omanlaisensa toimenpiteet.
3. Tottuminen on harha: Kuuloaistielimesi ei koskaan totu meluun
Ihminen ei totu meluun, mutta melun kuulemiseen voi turtua, jos se jatkuu muuttumattomana pitkiä aikoja.
Tämä on vaarallinen ero:
- Jatkuvaa ja pitkäaikaista melualtistumista oppii kyllä sietämään, mutta kuuloaistielimemme ei siihen koskaan totu
- Haitan aiheuttama vahinko jatkaa kasvamistaan altistumisen jatkuessa
Aivosi ovat ylivertaiset ääniaistimusten erottelutaidoiltaan ja pystyvät suodattamaan paljon irrelevanttia ääntä ja melua. Tämä ei kuitenkaan suojele kuuloaistielintä melun aiheuttamilta vahingoilta!
Niin kauan kuin melu on vain mielipide, muutosta parempaan ei voi syntyä. Tärkein tieto mielipiteen todentamiseen saadaan mittaamalla. Jotta mittauksella saatava tieto vastaisi sovittuja tai säädettyjä rajoja, on mittaajalla oltava riittävä kyky saada luotettavia mittaustuloksia ja taito arvioida tulosten vastaavuutta näihin rajoihin.
- Tapani Ollila, Senior Advisor DI, MIP Electronics Oy
Melualtistumisen selvittäminen alkaa mittaamisesta. Jos et tiedä, mistä lähteä liikkeelle, MIP:n koulutukset antavat käytännön valmiudet sekä oikean laitteen valintaan että tulosten tulkintaan.
Tutustu koulutuksiimme ja pyydä tarjous.
