Eihän ne laitteet koskaan ole muuta näyttäneet kuin oikeaa arvoa. Eikö oma tarkistus omalla kenttäkalibraattorilla riittäisi, koska sen avullahan mittarin lukeman saa aina säädettyä kohdalleen?
Mittarin herkkyysarvo kuvaa sitä, kuinka suuren millivolttimäärän mikrofoni synnyttää tietyllä ilmahiukkasten painevärähtelyllä. Sen voi toki kenttäkalibraatorin referenssiäänellä säätää kohdalleen yhdellä vakiotaajuudella, mutta entäs ne muut taajuudet?
Äänitasomittareissa vikaantuminen ei aluksi näy kenttäkalibroinnissa juuri lainkaan. Nykyisin äänitasomittareiden kalibrointihistoria tallentuu joka kalibroinnissa mittarin muistiin ja sieltä voi nähdä säätömuutokset. Vaihtelua voi aina syntyä, mutta yleensä mittalaitteessa kaikki on kohtuullisen hyvin kunnossa, jos muutostrendissä ei näy selkeää laskua tai nousua.
Ensimmäinen syyllinen virhenäyttämiin voi piillä kenttäkalibraattorissa, joka on sähköinen tarkkuusmittalaite. Kun sen tuottama signaalitaso vähitellen vaimenee, vaikkapa liitospintojen hapettumien takia, äänitasomittaria tulee säädettyä vastaavalla arvolla pieleen ja lopputuloksena saadaan virheellisiä lukemia.
Ehkä merkittävimpiä syitä äänitasomittareiden vikoihin ovat kuitenkin mikrofonin ”tärykalvon” reikiintyminen ja liitospintojen hapertuminen. Nämä viat alkavat vaikuttaa ensin suurilla taajuuksilla ja se aiheuttaa taajuusvastekäyrään ylimääräisiä mutkia. Nämä mutkat voivat tuoda mittarin näyttämään huomattavan vääriä lukemia, eikä mittariin voi enää luottaa. Kenttäkalibrointien perusteella kaikki kuitenkin näyttäisi olevan vielä kunnossa.
Sähköisiä mittalaitteita valmistavat tunnetut toimijat ovat kyllä parantaneet tuotteidensa luotettavuutta monin eri tavoin, mutta mittasuureitten arvot voivat silti aikaa myöten muuttua. Lähinnä tämä johtuu antureiden, kuten mikrofonien, ja virtapiirien väsähtämisestä.
Mittaustulosten uskottavuuden säilyttämiseksi jokaisen mittalaitteita hallinnoivan toimijan tulisi huolehtia mittalaitteidensa kunnosta. Riittävä varmuus mittasuureen oikeellisuudesta saadaan, kun mittalaitteen kenttäkalibraattorin antamaa signaalia verrataan luotettavaan referenssijälkeen kerran vuodessa. Näin saadaan kiinni mittarin herkkyyden liukuminen totaalisen pieleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun kenttäkalibraattori pysyy kunnossa, itse mittalaitteen laajempi tarkastelu kahden vuoden välein saa kiinni muut hitaasti syntyvät viat, joita mittariin voi tulla.
MIP Electronics hakee vuosittain kaikille referenssikalibraattoreilleen ja -mittareilleen jäljet akkreditoidusta laboratoriosta, jotta niitä voidaan käyttää äänitasomittareiden ja -kalibraattorien jäljitettyyn kalibrointiin. Jäljitetyssä kalibroinnissamme emme tee kaikkia tyyppihyväksymisen tarkistuksia, vaan vain taajuusvasteen tarkistuksia 8…10 referenssipisteessä. Akkreditoidusta kalibroinnista poiketen teemme nämä taajuusvasteen tarkistukset koko mittausketjulle akustisesti, jolloin selkeät vikaantumiset saadaan näkyviin, ja mittalaitteet voidaan todeta olevan joko kunnossa tai korjausta vailla.
Tutustu kalibrointipalveluihin täällä ja ole yhteydessä. MIPin asiantuntijat auttavat mielellään selvittämään laitteenne kalibrointitarpeen.
